Näytetään tekstit, joissa on tunniste Orientoiva harjoittelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Orientoiva harjoittelu. Näytä kaikki tekstit

torstai 7. toukokuuta 2009

Opetusharjoittelun kokemukset

Orientoivan harjoittelun tärkein oppimiskokemus oli ehdottomasti erilaisten opetusmenetelmien vertailu ja kurinpidollisten asioiden seuraaminen ja omaksuminen. Työrauhan säilyttäminen sekä erilaisten oppijoiden huomioonottaminen ja kannustaminen ovat todella tärkeitä osa-alueita nykyopettajan työssä. Olen jo aiemmin saanut vinkkejä omaan opettajuuteeni kuvataiteen parissa tutuilta kollegoilta Nämä vinkit ovat olleet erilaisia lähestymistapoja samaan oppiaineeseen ja olleet todella hedelmällisiä.

Itsetuntemus ja -arviointi ovat opettajan työssä ja opiskelussa tärkeä osa kehittymistä. Opettajan työssä jatkuva oppiminen ja kehittyminen on tärkeää, joten itsearviointi on luonnollinen osa työtä. Muiden alan ammattilaisten ajatuksista on helppo ammentaa omaan opetukseen.

Kokonaisuutena harjoittelujakso vaikutti ajatuksiini opettajan työstä verrattain vähän aiempien työkokemusten vuoksi. Tietenkin on mielenkiintoista vertailla eri koululuokkia ja muiden opettajien tyylejä ja kokemuksia omaan opettajuuteen. Omat näkemykseni saivat osaltaan vahvistusta, jotkut korostuivat entisestään, esimerkkinä tasa-arvo ja reiluuden vaatimus.

Mielenkiintoista oli myös lyhyt pedagoginen jakso sivuaineen eli teknisen työn opiskelussa. Suunnittelimme ryhmänä aihepiirin, josta lähdimme sitten muokkaamaan kolmea kaksoistuntia pienryhmissä. Jokainen ryhmä havainnoi jakson aikana eri asioita ja joka ryhmästä yksi toimi opettajana. Tietenkin minä sain kunnian hoitaa oman ryhmämme opetustuokion, mutta kokemus oli hyvä ja antoi itseluottamusta. Kyllä minusta tulee vielä hyvä teknisen työn opettaja!

tiistai 25. marraskuuta 2008

Kuohuttaa..?

Hymyilyttää...
Tulin juuri harjoittelun palautekeskustelusta ja tuntuu, että ihmiset olivat puolin ja toisin kovastikin puolustuskannalla... Eivätkä halunneet ymmärtää toisiaan. Eipä se niin kummallinen ilmiö ole, saati että ihan outo akateemisessa maailmassa...

perjantai 21. marraskuuta 2008

Harjoitellaan...

Kolme viikkoa on seurattu ja harjoiteltu opettajan toimintaa. Aluksi koko touhu tuntui aika turhalta, sillä onhan noita opetusvuosia jo itsellä takana kokonaista viisi kappaletta. Tällainen turhuuden tunne kääntyi onneksi pian uteliaisuudeksi ja kokeilun iloksi, sillä harjoitteluporukkamme oli mukavan rento ja ohjaava opettajamme Sanna todellaja innostava ja asiansa tunteva. Uutta oppii tietysti koko ajan ja seuraamalla vanhempaa konkaria oma "asennevammani" parani ihan mukavasti. Ohjaajamme jousti asioissa mukavasti, iso kiitos siitä!