Materiaalioppia
Laborointiin kuuluu selkeiden ohjeiden kirjoittaminen. Ohjeen pitää olla yksiselitteinen, jotta oppilaalle ei jää epäselvyyksiä siitä, mitä pitää tehdä. Tekstiilityössä opetellaan lukemaan muutoinkin työohjeita, joten laboraation järjestäminen tekstiilityön tunneilla ei olisi mitenkään hullumpi idea.
Päätin liittää esimerkkilaboraationi tekstiilitietouteen, mitä Savonlinnan normaalikoulun tekstiilityön opetussuunnitelmassa on vuosittain alusta asti käytettävien tekniikoiden ja materiaalien ohella. 5. ja 6. luokalla syvennetään tekstiilityön materiaalioppia niin, että tietous käytettävistä materiaaleista sekä mahdollisuudet soveltaa oppimaansa kasvavat. Norssin opsissa mainitaan, että kuudesluokkalainen oppii jo eron luonnon- ja tekokuitujen välillä.
Laboraationi liittyy eri kuitujen ominaisuuksiin, kuten vetolujuuteen kuivana ja märkänä sekä erilaisten materiaalien painoon. Vetolujuuskokeet tehtäisiin kotikonstein valmistuvasta mittauslaitteesta. Siihen kuuluu pöytään kiinnitettävä teline (puristin tms.), johon langanpää kiinnitetään; mittanauha, jolla langan venymää mitataan sekä vetokahvana toimiva tyhjä ompelulankarulla.
Seuraavaksi valitaan erilaisia lankoja, joita ollaan vuosien varrella oppilaitten kanssa käytetty; erilaisia materiaaleja (villa, puuvilla, pellava, akryyli, polyamidi, sekoitelangat) sekä erivahvuisia lankoja (neule-, virkkaus-, kirjonta-, ompelu-, kudonta- tms. langat). Ensin pohditaan, miksi lankoja täytyy olla niin monta eri laatua; soveltuisiko esim. ompelulangat neulomiseen, kirjontalangat kutomiseen jne. Myös langan paksuuksia on hyä vertailla ennen vetokokeiden tekemistä.Itse kokeet on hyvä tehdä sekä kuivalla että märällä materiaalilla, jotta huomattaisiin esimerkiksi pellavan suurempi vetolujuus märkänä kuin kuivana. Tehtyjen mittausten perusteella vertaillaan eri materiaalien ja lankalaatujen ominaisuuksia; miksi ne ovat hyviä juuri siinä käytössä, mihin ne on tehty?
Toinen vastaava laboraatio olisi erilaisten kangaslaatujen analysointi ja havainnointi niiden neliöpainoja (pienemmillä tilkuilla) mittaamalla ja vertaamalla; esim. miksi talvitakkikankaasta ei tule hyvää hametta? Tai kuinka paljon painaisi tietystä materiaalista ommeltu vaate?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti