Opettajuuden roolikartta (2. vuosi)

TYÖSKENTELYN OHJAAJA

Työskentelyn suunnittelija
Verrattuna viime vuoteen, en oikeastaan tähän ole saanut kovastikaan uusia oivalluksia. Oikeastaan suurin iloni on ollut se, että olen jaksanut kehitellä uusia tehtäviä työmaalla – viimeksi tänään. Hyvien, keskustelua herättävien tehtävänantojen kehittely on antoisaa ja niistä saa iloa opettajan työssä. Rutiini on kehittynyt, mutta ei saa jäädä tuleen makaamaan eli jatkaa samalla kaavalla vuodesta toiseen!

Ohjeiden antaja, asiantuntija
Sama kuin edellä, opetustyöni on kehittynyt ja saan koko ajan lisää ideoita ja toimintavarmuutta sivuaineopinnoissani. Monipuolisuus on pienessä koulussa valtti ja se myös lisää viransaantimahdollisuuksia.

KASVATTAJA
Sivusinkin jo aiemmin tutustumistani oppilashuoltoasioihin. Se on opettajan työn varjopuolia – aina ei perheissä ole kaikki kunnossa ja se vaatii välillä koulun puuttumista asioihin – tai ainakin yritystä. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on aina rankka asia kaikille osapuolille; niin oppilaalle, perheelle kuin opettajallekin. Mutta velvollisuus on velvollisuus ja joskus on hienoa nähdä, että kehitystä on tapahtunut ja mahdollisesti perheissä on pysähdytty miettimään oman elämän suunnan korjaamista. Oppilashuollossa näkyvät surullisina asioina vanhempien erot ja alkoholin käyttö, mikä heijastuu lapsiin valitettavan useassa tapauksessa. Mutta tämänhän me jo tiesimmekin kaikki.


Ammatillisen kasvun ryhmä

Tänä vuonna olen valitettavasti päässyt harvemmin osallistumaan oman ammatillisen kasvun ryhmiin, sillä olen ollut mukana myös kolmannen vuosikurssin amkan ryhmässä. Tähän olen ollut erittäin tyytyväinen, että jokaisen oman henkilökohtainen opintopolku on otettu huomioon myös ammatillisen kasvun ohjauksessa ja kahden ryhmän ”kattaus” on järjestynyt.
Välitehtävät ovat olleet hyviä, mutta ohjepituuden, jostain syystä koen kirjoittavani aina aivan lian pitkiä tekstejä amkan tapaamisiin. Niille voisi antaa aina jonkinlaisen siilä esim. ”Eettinen valinta” -tehtävään huomasin kirjoittaneeni pitkät pätkän tekstiä, kun taas joku oli parin kanssa ohittanut tehtävän parilla ranskalaisella viivalla. Toisaalta ei kirjoittaminen minulle mikään peikko ole, vaan kyllä tekstiä (ja välillä jopa ihan asiasta) tulee tarvittaessa. Tuntuu vain välillä, että tekee turhaan liikaa työtä, kun sitä työtä joka tapauksessa on ihan uupumukseen asti muutenkin.
Toisessa amka-ryhmässä oli jo palautetapaaminen ja ihmettelin vieläkin sitä, miksi amka tuntuu olevan ainoita yliopisto-opintoja, joista ei voi olla kertaakaan pois. Koko ajan on kuitenkin päälekkäisyyksiä muiden opintojen kanssa, sille ei voi mitään. Viimeksikin amka-tapaamisen aikana olisi pitänyt olla ruotsin tunnilla ja sivuaineopinnoista, valitse siinä sitten se tärkein. Valitsin amkan, koska muista tulee vähemmän valituksia.
Kokonaisuudessaan ammatillinen kasvu on ollut tänä vuonna erilaista viime lukuvuoteen nähden uuteen ryhmään sukeltamisen ansiosta. Keskustelu opettajuudesta kanssaopiskelijoiden kanssa on hedelmällistä ja ideoiden vaihto suotavaa. Aina oppii uutta muiden kokemuksista, mikä antaa vahvuutta omalle ammatinvalinnalle ja -harjoittamiselle. Odotan innolla ensi vuotta ja perusharjoittelua, minkä jälkeen alkaa oikeastaan gradun suunnittelu ja toteutus. Onneksi maisterivaiheen opintoja voi suorittaa melko paljon itsenäisesti ja verkon välityksellä, joten tulevaisuus näyttää valoisalta ja bensalaskukin pysynee aisoissa. Ensi vuonna aloitan myös uuden työhaasteen, sillä kuvataiteen lisäksi opetan nyt myös tekstiilitöitä. Onnellinen on se, joka saa uusia haasteita haluamansa mukaan!