Eettinen valinta

Etiikka on tieteenala, joka tutkii oikeaan ja väärään toimintaan liittyviä kysymyksiä. Moraali sekä arvot ovat tärkeitä eettisten kysymysten kannalta, sillä ongelmat ovat usein moniselitteisiä. Valitsin tähän tehtävään aiheeksi koulumaailmaa jatkuvasti kurjistavan asian, nimittäin säästöt.
Asun pienellä paikkakunnalla, jossa jälleen keskustellaan yhden alakoulun lakkauttamisesta säästöjen nimissä. Kukaan ei ole kuitenkaan selvästi esittänyt laskelmia, kuinka paljon todella säästöjä syntyy tai miten koulun lakkauttaminen parantaa kunnan taloudellista tilannetta. Entä miten oppilaat reagoivat; rasittavatko tulevat pitkät, yli tunnin kestävät koulumatkat pieniä lapsia kohtuuttomasti johtaen väsymykseen ja psyykkiseen oireiluun?
Paikkakunnallamme on jopa väläytetty yksityisen koulun perustamista lakkautetun koulun tilalle ja asian tiimoilta on jo perustettu kannatusyhdistys. Toisen koulun lakkauttamisesta vielä keskustellaan. Omasta mielestäni on aivan mieletöntä lopettaa koulu juuri peruskorjatusta kiinteistöstä, jossa on kuitenkin yli 80 oppilasta.
Itse olen aikanani käynyt pientä alakoulua, jossa oli kolme opettajaa sekä yhdysluokat. Mielestäni sain sieltä mainiot opit elämää varten sekä oppiaineiden että yhteistoiminnallisuuden ja itsetunnon osalta. Pienessä koulussa jokainen hyväksyttiin omana itsenään, jokainen sai olla erilainen ja harvoja kiusattiin poikien pientä nipistelyä lukuunottamatta.
Muutenkin kuntien ainaiset säästöt kurjistavat kouluja ja opettajien työympäristöä. Sijaisia ei saa palkata muutaman päivän sairastumisen vuoksi, vaikka sellainen saataisiin paikalle parin tunnin varoitusajalla. Jos olet yli kolmen päivän sairauslomalla, sijaista saatetaan jopa harkita. Muut hoitavat tuntisi omien tuntiensa ohella OTOna, eli kuormittavat omaa jaksamistaan ja huonontavat oman ryhmänsä opetuksen laatua juosten huolehtimassa muista luokista muutaman euron tuntikorvauksella.
Ja sitten vielä materiaalien tilaukset. Tulevana taito- ja taideaineiden opettajana pienenevät määrärahat ihmetyttävät myös. Jos ompelukone menee rikki, voiko sitä korjata tai uusia, jos näin sattuu tapahtumaan juuri silloin joulukuussa, jolloin kaikki rahat siltä momentilta on jo käytetty? Entä jos kuntaan on määrätty hankintakielto opetustoimen osalle? Silloin ilmeisesti ollaan ilman konetta.
Säästöihin halutaan päästä kilpailuttamalla niin materiaaleja, kuljetuksia että ruokahuoltoakin. Suuri osa koulutarvikkeista tilataan sopimusten perusteella suurilta tavarantoimittajilta, vaikka pienet, jopa paikalliset yritykset voisivat hoitaa kouluille samat tavarat lähes samaan hintaan. Elintarvikkeita ostetaan suurilta tukkuliikkeiltä, vaikka tuotteita voisi ostaa suoraan paikallisilta tuottajilta. Jääkö tällaisesta toiminnasta tosiaan säästöä kunnalle, jos paikallisen toimijan parantunut myynti tulisi takaisin veroina?
Siis: milloin tämä ainainen säästäminen loppuu? Jos tietyllä alueella on riittävästi oppilaita, miksi sieltä todella lakkautetaan kyläkoulu? Voiko oman koulun tuomaa turvaa, kulttuuria ja kylän yhteishenkeä rahalla mitata ja näin sen arvoa tunnustaa täysin muilla mittareilla? Ja lopuksi se kaikkein tärkein kysymys: koska on jo tunnustettua, että laadukas opiskelu on sijoitus jo itsessään, miksi ei siis sijoiteta lapsiin ja heidän arvokkaaseen pääomaansa?