Alle 3-vuotiaan sopiva/ epäsopiva kasvu- ja hoitoympäristö

Kvali2/ Analyysiharjoitus/ Esiymmärryksen reflektointi

Pieni lapsi on herkkä otus, joka kaipaa hoivaa, huolenpitoa ja turvallisuutta; näiden kaikkien kolmen seikan pohjalle tulisi rakentaa myös alle 3-vuotiaitten sopiva kasvuympäristö. Nykyisin vanhemmat tai vanhempi saa viettää vanhempainvapaataan lapsen kanssa lapsen ollessa alle vuoden vanha, mutta tämän jälkeen tilanne usein muuttuu; joko vanhempi jatkaa itse lapsen hoitamista kotona tai lapselle osoitetaan paikka kunnallisesta tms. hoitopaikasta.

Jokaisen lapsen vanhempi on ammattilainen lapsensa hoidossa (ainakin näin pitäisi olla), myös hoitopaikkojen henkilökunnan tulisi olla alalleen sopivaa ja koulutettua.

Mitä lapsi siis tarvitsee..? Turvalliset puitteet, lämpöä sekä fyysisessä että psyykkisessä mielessä sekä toisia ihmisiä ympärilleen. Kauhuissamme olemme saaneet lukea lehdistä kauhutädeistä, jotka ovat kohdelleet hoidettaviaan kyseenalaisin keinoin pakkosyöttämättä tai -nukuttamalla. Tällaista ympäristöä lapsoset siis tuskin tarvitsevat itselleen; kyseessä on siis epäsopivat hoitokeinot.

Alle 3-vuotias on vielä täysin riippuvainen toisista ihmisistä ja siis heidän armoillaan. Silloin kuitenkin jo aloitetaan oppiminen: miten toimia ryhmässä muiden ryhmän jäsenten kanssa, miten saada äänensä kuuluville ja näin kenties vaikuttaa omiin asioihinsa. Pieni lapsi nähdään usein olentona, jota tulisi kaikin keinoin vielä varjella pahalta maailmalta. Tässä vaiheessa luodaan kuitenkin pohja tulevaisuuden sosiaalisille taidoille ja luonteenpiirteille. Lapsen on opittava melko pian olemaan sekä yksilö että ryhmän jäsen.

Mutta millainen tulisi hyvän kasvu- ja hoitoympäristön olla fyysisesti? Itse sanoisin tähän, että samanlainen kuin itselläni; oma koti maalla, äiti kotona kouluikään asti, sisaruksia ja ystäviä ympärillä. Itselläni ei ole minkäänlaista omaa kokemusta päiväkodissa tai -hoidossa olemisesta, ei aamu- tai iltapäivätoiminnasta, sillä äitini piti huolta meistä lapsista kotona. Kasvoimme itsenäisiksi ja vahvoiksi persooniksi, mutta ryhmätyötaidoissa lienee kuitenkin parantamisen varaa.

Kunnalliset tms. päivähoitopaikat lienevät myös hyviä kasvualustoja lapsille, kelpuutetaanhan niihin vain “kunnollista” henkilökuntaa. Mutta pidetäänkö silloin lapsista huolta ikään kuin liukuhihnalta, tiettyjen oppien, sääntöjen ja tutkimustulosten mukaan?

Mutta oli kasvupaikka mikä tahansa, lapsille on tarjottava rauhoittavia rajoja, vankkaa turvallisuutta, rohkaisua kasvussa yksilöksi ja mukautuvuutta ryhmän jäsenenä. Näillä eväillä syntynee ihan mukavia ihmisiä. :)